Yllätyin erittäin positiivisesti, kun Hanneksen metsään päästyämme näkymät olivat harvinaisen valkoiset. Wow, I didn't expect that! Ensimmäiset kilometrit olivat täysin vihreät, joten pienoinen yllätys tuo oli kieltämättä! Tuli entistä enemmän joulunodotus-fiilikset pintaan, jeij :3

Kiertelimme jonkun aikaa sikin sokin puiston teitä myöten, kunnes eksyimme ilmoitustaulukyltin mukaiseen auditorioon. Oli aivan pakko ottaa koirista "ahkerat luennolla istuvat" -kuva, muttei kumpikaan totta puhuen näyttänyt kovinkaan ahkeralta luennoitsijan kuuntelijalta.. 

Auditorion jälkeen kävelimme jälleen vailla määränpäätä, lopulta kuitenkin päädyimme näköalatornin tuntumaan. Täytyy sanoa, etten ole hetkeen nähnyt noin kivoja maisemia! Itse tornista näkyi hieman huonosti, sen ympäröimien suurien kuusien johdosta, mutta tornin vierestä maisemat olivat maalaismaiseen tyyliin kauniit; peltoa, metsää ja hyvin harvakseltaan taloja.

Loppumatkatkan sainkin sitten tarpoa pimeässä metsässä, kompastellen kiviin ja kantoihin, mahtavaa. Hyvin nopeasti tosin siirryin pellon puolelle, jossa näkyvyys oli huomattavasti parempi ja alusta tasaisempi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin virkistävä reissu, ihanaa välillä saada vähän muutoksen tuulia lenkkireitteihin!

Tämä! 

Hyvää syntymäpäivää rakkahin kummityttöni ♥ 

Näitähän täältä löytyy kaksinkappalein, nyt kun Rauno tuli taas kyläilemään. Se tuli päivähoitoon tuossa puoli kahden aikoihin päivällä, ja lähtee jo tänäiltana. Ei siis ole sen pidempään.

Mutta käytiin kuitenkin heittämässä pikku lenkinpoikanen. Tarkoitus oli aluksi lähteä kuvailemaan koirien kanssa metsään, mutta suunnitelmiin tulikin muutos ja päätin käydä vähän ihmisten ilmoilla näyttäytymässä, kerta kerrankin oli komeaa seuraa jopa! Jätin kameran lopulta kotiin, mutta puhelimella muutaman räpsyn matkalta ikuistin.

Pojat kulkivat oikein mallikkaasti, rintarinnan kolistelivat kylkiluitaan yhteen..  Kumina vain kävi! Ennen lenkkiä yrittivät tosin kertaalleen ottaa yhteen, ja muutaman kerran lenkin aikana kuulin pientä matalanpuoleista äänensävyä jomman kumman kurkusta, muttei sen kummempia.

Lopulta kilometrejä jäi taakse noin 6-7, ja aikaa meni muutama tunti. Kierrettiin noin koko kyläpahanen, pienesti myös uusia lenkkeilyreittejä löydellen. Ei tehnyt yhtään mieli tulla takaisin kotiin, tylsistelemään huoneeseen, vaikka nälkä kurni vatsassa niin että mieli teki kuolla.

Señoritat huutaa sí, por favor.

No ei mulle ole ainakaan otsikoinnin jaloa taitoa suotu... Mitä pienistä. Näkyiltiin viime viikolla Wokien kanssa Minkaa ja Raunoa. Seurue rantautui meille perjantai iltapäivällä, ja viihdytti meitä aina sunnuntaihin asti. Aluksi pelotti kovasti, ettei pojat tulisi mitenkään päin juttuun, mutta onneksi(!) pelko oli täysin turha, ja kaikki selvisi viikonlopusta suuremmitta vahingoitta. Onhan nuo nähnyt kahdesti aiemminkin, muttei ollut varmaa miten ("aikuinen") Woksa suhtautuu toiseen aikuiseen urokseen omalla reviirillään.

Asiasta toiseen, ilmoitin Wokien Lahti KV:seen lokakuulle. Pitäähän nyt kotinäyttelyyn mennä, edes sitten vain näyttämään naamaa ja pyörähtämään kehässä hakemassa arvostelu! ;-) No saa nähdä, mehän tarvittaisiin enää yksi serti ja sitten alkaisi haukkukoetulosten metsästys! Sitä painajaista odotellessa...

Mutta pientä päivitystä myös heppapuolelta: Masu-Muska yrittää päästä lempinimestään, sekä nimenaiheuttaja-ruumiinosan ylimääräisistä kiloista. Pienoista laihdutuskuuria siis menossa, tavoitteena talvikunto 2013! Lisäksi hankimme vihdoin oman satulan. Tuo entiseltä omistajalta lainaksi saatu kun ei istu Muskalle ollenkaan.. Joten ostin Barefoot London -merkkisen rungottoman koulusatulan. Ja mä olin niin kovin innoissani jo menossa sovittamaan sitä hevoselle, mutta joudunkin odottamaan vielä maanantaihin, jotta pääsen ostamaan lyhyemmän satulavyön, pyhh! Odottaminen on niin raaaastavaaaa.

Emma on joskus kauan sitten antanut meille haasteen, joka on jotenkin pienesti ehkä jäänyt unholaan.. Skippaan tosin tuon itsestäni kertomisen, koska olen siinä aivan liian huono. Samoin uusien kysymysten keksimisen jätän välistä, koska olen jo aiemmin sellaiset keksinyt :)

+ Mukana viimeaikaisia kuvia.

1. Millainen on erikoisin koira jonka olet tavannut?

Muutamaan kovin omalaatuiseen tapaukseen olen törmännyt. Mm. siskoni entinen koira, Helmin sukulainen, eli pumi-villis mix. Hämärä kaveri. Toinen on englanninbulldoggi uros, joka oli jotain niin järkyttävää.

2. Mitä treenasit koirasi kanssa viimeksi?

Hönön kanssa tänään temppuiltiin, koska olin kuolla tylsyyteen (Veeti valloitti mun konetta sillä hetkellä). Opeteltiin kosketuskepin idea, ja mulla melkein paloi käämi, koska tuo koira oppi sen aivan liian nopeasti!

Woksan kanssa ei olla aikoihen treenailtu kunnolla. Silloin tällöin muutamaa temppua, tai muutaman sekunnin seuruupätkiä.

3. Onko sinulla jotakin erikoista haavetta liittyen koiriin? Jos on, niin millainen?Monia, monia. Suurimpana ehkä on ulkomaille lähteminen työssäoppimaan johonkin kenneliin tai vastaavaan. Lisäksi tietty omat rotu-, harrastus- ja kasvatushaaveet :)

4. Oliko ennen koiran hankintaa selvää, millainen koira taloon tulisi?

Ei todellakaan! :D Rotuja oli miljoona kivaa vaihtoehtoa, ja jokaikistä sain porukoille ehdottaa - tuloksetta. Isovillakoiraan sitten äiti vihdoin ja viimein suostui, ja otin yhteyttä kasvattajaan jolle oli tulossa aivan mahtava pentue! Sen hankita kuitenkin johonkin tyssäsi, tosin syytä asialle en enää muista.

Sitten rotu vaihtui aussieen; olin jo ehkä vuoden verran seuraillut sivusta kun tutulle koiralle suunniteltiin pentuja. Narttu jäi kuitenkin tyhjäksi, joten se sitten tyssäsi siihen.

Sitten erään kerran löysin Apulasta ilmotuksen varattavissa olevista valkkipennuista. Väsäsin päässäni hyvät myyntipuheet, ja menin jututtamaan porukoita. En muista kuinka pitkän prosessin jälkeen sain, ihme kyllä, suostumuksen pieneen valkoiseen!

5. Erikoisin piirre koirassasi?

Mainitsemisen arvoinen piirre Woksassa on rapsutusten kerjääminen. Se jaksaa heitellä mun kättä omalla kuonollaan päänsä päälle vaikka kuinka ja kauan, kunnes saa rapsutuksia.

Helmin erikoisuutta en osaa sanoa.. Ehkä se on sen sisäinen viisaus; miten se aina tajuaa tilanteiden kulun ja oman osansa siinä.

6. Entä rasittavin piirre?

Kuuloaistin hetkittäinen katoaminen. Molempien koirien ongelma. Lisäksi Helmin ainainen äänessä oleminen.

7. Onko olemassa jokin koiraharrastus, jota haluaisit kokeilla/harrastaa, mutta et jostain syystä pysty? Jos on, niin mikä laji on kyseessä ja miksei harrastaminen ole mahdollista.

Toko on se ehdoton! Tahtoisin kovasti harrastaa, mutta Hönö ei nyt ihan julkisilla paikoilla harrasteleva koira ole, ja Woksaa ei voisi vähempää kiinnostaa.

8. Jos olisi mahdollista, mitä piirrettä/osaa/asiaa parantaisit koirassasi?

Woksalla miellyttämishalua! En valittaisi, jos se jonain kauniina päivänä olisi vaikka tuplasti suurempi. Helmin "vahtiviettiä" (en tiedä onko oikea termi) voisin pienentää ainakin nelinkertaisesti.

9. Mikä on inhokkirotusi?

Listailin muutamia inhokkeja aiemmassa (samanlaisessa) haasteessa. *Linkki*

10. Suosikki koiraharrastuvälineesi (tai mikä vaan koiriin liittyvä, hihna, panta, lelu jne)?

KOIRA itse! Hah!

11. Mitä muuttaisit itsessäsi koiranomistajana?

Haluaisin olla motivoituneempi käymään viikottaisissa treeneissä, ja edetä koiran kanssa harrastuksissa (lähinnä tarkoitan nyt agilitya). Lisäksi voisin katsoa Woksan elämää vähän vähemmän läpi sormien. Myöskin tahtoisin jaksaa olla sosiaalisempi, en vain koiranomistajana, vaan ylipäätänsä ihmisenä.

Myös pinonblogi.blogspot.com on haastanut meidät joskus kauan, kauan sitten tekemään tällaisen samanlaisen haasteen (eri kysymyksillä ofc). 

1. Kumpi päällimmäiseksi leivälle, juusto vai kinkku? Perustelut.

Kinkku tulee päälle. En osaa perustella! Tai ehkä perusteluna voisi olla, että juusto on saman väristä kun voi, niin se menee alle, koska mulla leivän pitää aina näyttää mahd. värikkäältä!

Lämpimissä leivissä tosin juusto tulee päälle.

2. Minne matkustaisit nyt, jos saisit ihan vapaasti valita?

Pohjois-Amerikkaan, tai Afrikkaan.

3. Mitä näet, kun katsot taaksesi?

WC:n oven, sekä vaatehuoneen oven edessä olevan verhon. + Lehtitelineen seinässä.

4. Kerro jotain positiivista syksystä.

KIEKKOKAUSI alkaa! Wuhuu, parhautta!

5. Millainen on vaatetyylisi?

Tätä olen itsekin yrittänyt miettiä pidemmän aikaa. Mutten vain pysty pitäytymään vain yhdessä tietyssä tyylissä. Tällä hetkellä kaapista tosin ei löydy varmaan yksiäkään sellaisia vaatteita, joita oikeasti tahtoisin käyttää...

6. Mitä kieliä osaat puhua ja mitä kieltä olisi mielenkiintoista osata?

Osaan suomen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa. Haluaisin osata myös espanjaa sekä uutena haaveena ranskaa!