Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt
24.11.2013
Oi voi, taas näitä päivä, kun herään yli puolenpäivän ja katson kuinka kaunis päivä ulkona on. Kuitenkin vielä miljoonasti asioita, jotka on pakko suorittaa ennen sinne lähtöä, joten vihdoin ulos päästessäni alkaa jo hämärtämään, damn it!
Lenkille kerkesin muutamaa minuuttia ennen auringonlaskua, valoa oli onneksi siis vielä vähän jäljellä alkumatkasta. Kuitenkin hyvin nopeasti se alkoi hiipumaan ja jo alle kahden tunnin kuluttua sai kuvaamiselle sanoa totaaliset hyvästit. Muutaman otoksen onneksi kerkesin joka tapauksessa nappaamaan matkan aikana.
Kävimme pitkästä aikaa, ja jalkasin ensimmäistä kertaa, läheisessä puulajipuistossa, jossa kulkee mukavia pikkuteitä ympäri ämpäri! Oli ehkä jopa helpompi liikkua tällä kertaa ilman hevosta, sen kanssa kun ei mulla rohkeus riitä mennä jyrkkiä ylämäkiä (lue: tulla niitä takaisin alas). Korkeuserot noilla reiteillä on ilmoitustaulun mukaan 34 metriä, eli ihan mukavasti kuitenkin.
Yllätyin erittäin positiivisesti, kun Hanneksen metsään päästyämme näkymät olivat harvinaisen valkoiset. Wow, I didn't expect that! Ensimmäiset kilometrit olivat täysin vihreät, joten pienoinen yllätys tuo oli kieltämättä! Tuli entistä enemmän joulunodotus-fiilikset pintaan, jeij :3
Kiertelimme jonkun aikaa sikin sokin puiston teitä myöten, kunnes eksyimme ilmoitustaulukyltin mukaiseen auditorioon. Oli aivan pakko ottaa koirista "ahkerat luennolla istuvat" -kuva, muttei kumpikaan totta puhuen näyttänyt kovinkaan ahkeralta luennoitsijan kuuntelijalta..
Auditorion jälkeen kävelimme jälleen vailla määränpäätä, lopulta kuitenkin päädyimme näköalatornin tuntumaan. Täytyy sanoa, etten ole hetkeen nähnyt noin kivoja maisemia! Itse tornista näkyi hieman huonosti, sen ympäröimien suurien kuusien johdosta, mutta tornin vierestä maisemat olivat maalaismaiseen tyyliin kauniit; peltoa, metsää ja hyvin harvakseltaan taloja.
Loppumatkatkan sainkin sitten tarpoa pimeässä metsässä, kompastellen kiviin ja kantoihin, mahtavaa. Hyvin nopeasti tosin siirryin pellon puolelle, jossa näkyvyys oli huomattavasti parempi ja alusta tasaisempi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin virkistävä reissu, ihanaa välillä saada vähän muutoksen tuulia lenkkireitteihin!
Loppumatkatkan sainkin sitten tarpoa pimeässä metsässä, kompastellen kiviin ja kantoihin, mahtavaa. Hyvin nopeasti tosin siirryin pellon puolelle, jossa näkyvyys oli huomattavasti parempi ja alusta tasaisempi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin virkistävä reissu, ihanaa välillä saada vähän muutoksen tuulia lenkkireitteihin!
Hanneksen metsän puulajipuiston söpöt tienviitat!
Ps. Saa ehdotella postausaiheita, niitä ei koskaan ole liikaa! ;-)
0 kommenttia: