Näitähän täältä löytyy kaksinkappalein, nyt kun Rauno tuli taas kyläilemään. Se tuli päivähoitoon tuossa puoli kahden aikoihin päivällä, ja lähtee jo tänäiltana. Ei siis ole sen pidempään.

Mutta käytiin kuitenkin heittämässä pikku lenkinpoikanen. Tarkoitus oli aluksi lähteä kuvailemaan koirien kanssa metsään, mutta suunnitelmiin tulikin muutos ja päätin käydä vähän ihmisten ilmoilla näyttäytymässä, kerta kerrankin oli komeaa seuraa jopa! Jätin kameran lopulta kotiin, mutta puhelimella muutaman räpsyn matkalta ikuistin.

Pojat kulkivat oikein mallikkaasti, rintarinnan kolistelivat kylkiluitaan yhteen..  Kumina vain kävi! Ennen lenkkiä yrittivät tosin kertaalleen ottaa yhteen, ja muutaman kerran lenkin aikana kuulin pientä matalanpuoleista äänensävyä jomman kumman kurkusta, muttei sen kummempia.

Lopulta kilometrejä jäi taakse noin 6-7, ja aikaa meni muutama tunti. Kierrettiin noin koko kyläpahanen, pienesti myös uusia lenkkeilyreittejä löydellen. Ei tehnyt yhtään mieli tulla takaisin kotiin, tylsistelemään huoneeseen, vaikka nälkä kurni vatsassa niin että mieli teki kuolla.

Señoritat huutaa sí, por favor.

No ei mulle ole ainakaan otsikoinnin jaloa taitoa suotu... Mitä pienistä. Näkyiltiin viime viikolla Wokien kanssa Minkaa ja Raunoa. Seurue rantautui meille perjantai iltapäivällä, ja viihdytti meitä aina sunnuntaihin asti. Aluksi pelotti kovasti, ettei pojat tulisi mitenkään päin juttuun, mutta onneksi(!) pelko oli täysin turha, ja kaikki selvisi viikonlopusta suuremmitta vahingoitta. Onhan nuo nähnyt kahdesti aiemminkin, muttei ollut varmaa miten ("aikuinen") Woksa suhtautuu toiseen aikuiseen urokseen omalla reviirillään.

Asiasta toiseen, ilmoitin Wokien Lahti KV:seen lokakuulle. Pitäähän nyt kotinäyttelyyn mennä, edes sitten vain näyttämään naamaa ja pyörähtämään kehässä hakemassa arvostelu! ;-) No saa nähdä, mehän tarvittaisiin enää yksi serti ja sitten alkaisi haukkukoetulosten metsästys! Sitä painajaista odotellessa...

Mutta pientä päivitystä myös heppapuolelta: Masu-Muska yrittää päästä lempinimestään, sekä nimenaiheuttaja-ruumiinosan ylimääräisistä kiloista. Pienoista laihdutuskuuria siis menossa, tavoitteena talvikunto 2013! Lisäksi hankimme vihdoin oman satulan. Tuo entiseltä omistajalta lainaksi saatu kun ei istu Muskalle ollenkaan.. Joten ostin Barefoot London -merkkisen rungottoman koulusatulan. Ja mä olin niin kovin innoissani jo menossa sovittamaan sitä hevoselle, mutta joudunkin odottamaan vielä maanantaihin, jotta pääsen ostamaan lyhyemmän satulavyön, pyhh! Odottaminen on niin raaaastavaaaa.